K-Kampus – Kohtaamisen konsepti
Keskon uusi K-Kampus on noussut suomalaisen yritysjohdon puheenaiheeksi. Kahdeksankerroksinen monitoimitila Helsingin Kalasatamassa on oikea taidonnäyte hyvästä tarvekartoituksesta, konseptoidusta toimintamallista ja monen toimijan yhteistyöstä. Flown konseptointiosaaminen keräsi matkan varrella kiitosta ja oli suuri tekijä projektin onnistumisessa.
– Keskon strategian ytimessä on Yksi yhtenäinen K. Vuonna 2016 Kesko lähti strategialähtöisesti kartoittamaan mahdollisuutta koko ketjun yhtenäisestä pääkonttorista. Uuden kampuksen tärkeimpänä tavoitteena oli yhdistää ihmiset ja toimialat. Ennen toiminnot olivat hajaantuneet ympäri Helsinkiä ja nyt halusimme saattaa kaikki keskolaiset, asiakkaamme ja kumppanimme saman katon alle, K-Kampuksen rakennuttamisesta ja uusista työn teon konsepteista vastannut projektijohtaja Leif Backman kertoo.
Osallistava toimintamalli
– Haimme projektin rinnalle jokaisen osa-alueen parhaita kumppaneita tukemaan hankkeen onnistumisessa. Flow valikoitui kumppaniksemme projektin alun ydinkonseptointiin ja Kallesta tulikin todella tärkeä kumppani heti projektin alkuvaiheessa. Loimme yhdessä konseptikehityksen johtamismallin, työkalut ja käytänteet. Halusimme osallistaa keskolaiset mukaan tilojen ja toiminnallisuuksien suunnitteluun ja projektin rinnalle rakentuikin lopulta 14 eri työryhmää, joista jokaisella oli oma roolinsa toiminnallisten konseptien kehittämisessä, pilotoinnissa ja arvioinnissa, Backman taustoittaa.
Konseptointivaiheessa arkkitehdit, suunnittelutoimistot ja rakennustoimistot osallistettiin tiiviisti yhteisen vision sanoittamiseen. Kun pohjatyö tehtiin hyvin, kaikilla oli kirkas yhteinen näkemys siitä, mitä oltiin tekemässä.
– Vietimme paljon aikaa yhdessä ja kirkastimme, mitä olemme lähdössä rakentamaan ja kenelle. Tämä vaikutti aivan ratkaisevasti koko loppuprojektin johtamiseen ja onnistuneeseen toteutukseen, Backman kuvailee.
Koko Suomen näyteikkuna
Lopulta konsepti kiteytyi 35 000 neliöön, jonka kaksi ensimmäistä kerrosta oli omistettu henkilöstölle, asiakkaille, kumppaneille ja sidosryhmille. Tilassa yhdistyvät tapahtumakeskus, demo- ja tuotekehityskeittiöt, showroom- ja howroom-tilat, erilaiset yhdessä tekemisen tilat sekä kuvausstudiot. Vaikka K-ryhmän ytimessä on ruoka, myös muut liiketoiminnot saatiin näyttävästi esille.
– Rakensimme ihmisille kohtaamisen konseptin, jossa voimme tuoda yhteen moniammatillista osaamista. Tilan, jossa keskolaiset kohtaavat toisiaan, kumppaneitaan ja tuotteitaan. Pihassa tulijaa tervehtii usein autojen näyttely tai muu pop up tapahtuma. Lasiseinien takaa pääsee seuraamaan kokeilu- ja vieraskeittiöiden toimintaa, K-Raudan sesonkinäyttelyt kertovat vinkkejä kotiin ja puutarhaan ja kaiken yhdistää yhteinen avoin auditoriopiha, jossa julkistukset, kohtaamiset ja vilinä täyttävät tilan, Flown partneri ja strategi Kalle Ruuskanen kuvailee.
Ensimmäiset työntekijät pääsivät muuttamaan kesäkuussa 2019 ja virallisia avajaisia vietettiin syyskuussa.
– Tämä on ollut yksi Keskon suurimpia toimialoja yhdistävä, yhdessä kehittämisen hanke ja valtava yhdistävä tekijä. Ihmiset lähtivät super innostuneena ja sitoutuneena mukaan. Nyt olemme strategian mukaisesti yksi yhtenäinen K, Backman kertoo.
– Alun konseptointityöstä syntyi samalla yhteinen prosessi ja tapa toimia. Konseptoidaan toimintamalli, asetetaan tavoitteet, määritellään mittarit ja osallistetaan ihmiset. Samaa konseptoinnin logiikkaa on pyritty jatkamaan sittemmin hyvin systemaattisesti muuhun kehittämiseen ja innovointiin.
– Kalle oli kyllä ydinkonseptoinnin tärkein kumppani. Hänen tapansa toimia on hyvin ammattimainen ja energisoiva. Toiminnan konseptointi heti projektin alkuvaiheessa oli tärkeä lähtölaukaus koko hankkeelle. Työstimme ja haastoimme sisältöä yhdessä Flown tiimin kanssa ja heillä oli todella iso ja tärkeä rooli hankkeen toteutuksessa ja onnistumisessa, Backman kiittää.
#FlowConceptBakery
#HowSpace
Konseptoinnilla tuloksia
Eezy Flown vahva konseptiosaaminen näkyy kautta linjain. Kallen tausta Starbucksin, Savoyn ja Finlandiatalon riveissä näkyy monistettavina toimintamalleina, jonka kautta asiakas- ja kollegakokemukset ovat korkealaatuisia ja ylittävät odotukset joka kerta.
”Suomessa konseptointia ajatellaan joko sisustussuunnitteluna tai teollisuuden prosessina. Konseptointia on yhtä lailla Ähtärin Panda-talon vierailijakokemus, Keskon K-Kampus tai suomalainen kopterisimulaattori. Hyvä konsepti pureutuu suoraan toiminnan ytimeen. Mitä tehdään, miten ja kenelle. Mihin asiakkaan haluihin konseptisi vastaa? Onko tarinasi kiinnostava, uskottava ja ostettavissa?
Konseptin ytimessä on kokemus per kohtaaminen ja kokemus per neliömetri. Oli kyse sitten asiakaskokemuksesta, kollegakokemuksesta tai käyttäjäkokemuksesta, hyvän konseptin voima perustuu toistettavuuteen. Erinomainen konsepti toteutuu aina – ei vain joskus, usein tai yleensä. Parhaat konseptit ovat kiinnostavia, uskottavia ja ostettavissa.
Kun Kesko lähti rakentamaan uutta kampusta, palasimme ensin askeleen taaksepäin. Mitä oikeastaan olemmekaan tekemässä ja kenelle? Miten voisimme nostaa tilan käyttäjäkokemuksen seuraavalle tasolle ja kuinka onnistumme ylittämään oman henkilöstön, asiakkaan ja kumppanin odotukset joka kerta? Rakensimme yhdessä työkalut, joiden avulla osallistimme henkilöstön ja saimme heidän äänensä kuuluviin. Mitä toiminnallisuuksia tiloilta kaivataan, miltä tulevaisuuden työtilat näyttävät ja miten eri liiketoiminnot voivat kohdata päivittäisessä arjessa?”