Mitä kulttuurillenne kuuluu?

Mistä tiedät, että arvonne toimivat arjessa? Mistä tiedät, että teet johtopäätöksiä oikeilla oletuksilla? Entä mikä on kulttuurinne tila?

Olen aina yhtä hämmästynyt kuullessani, että muutoksissa, yrityskaupoissa tai vuosittaisessa tilinpäätöksessä ei mitata organisaation kulttuurin tilaa.

Kulttuurin määritelmä on lyhyesti: miten asioita tehdään organisaatiossa. Teot johtavat aina jonkinlaiseen tulokseen, joten miksei se miten asioita tehdään ”kiinnosta”? Syy on usein se, että kulttuurin johtaminen nähdään vaikeaksi ja sen tilaa on vaikea mitata ilman sopivaa työkalua tai menetelmää.

Kulttuurin mittaaminen

Kulttuuriauditoinilla saadaan ymmärrys yrityskulttuurin tämänhetkisestä tilasta, vallitsevista uskomuksista, arvoista, artefakteista ja arvoteoista. Auditoinnilla pyritään ymmärtämään, kuinka hyvin kulttuuri tukee yrityksen strategiaa ja onko organisaatiossa koheesiota vai entropiaa.

Koheesiolla tarkoitetaan tilaa, jossa kaikki ovat yhtä mieltä organisaatiolle tärkeistä asioista, eikä arvomaailmassa esiinny rajoittavia tekijöitä.

Entropia taas on organisaatiossa ja ihmisten välisissä suhteissa esiintyviä säröjä, siis tekijöitä, jotka estävät organisaatiota saavuttamasta sen täyttä potentiaalia.

Kulttuuriauditointi kannattaa – kuten auditoinnit yleensä – teettää ulkopuolisella taholla. Ulkopuolisella taholla on kokemusta ja näkemystä sekä objektiivinen suhtautuminen organisaatioon. Auditoitni ei kuitenkaan saa perustua ainoastaan ulkopuolisen tahon mutuun tai keskusteluihin, sillä tällöin on suuri riski, että syntyy culture bias, kulttuurivääristymä. Aina kannattaakin tukeutua tutkimuksiin ja dataan.

Sain oppia hyvin varhain urallani, että johto puhuu dataa. Siksi olenkin Barrett Values Centren kouluttama, jolloin pystyn hyödyntämään tutkimustyökaluja ja dataa työni tukena.

Mihin kulttuuriauditointia tarvitaan?

Kulttuuriauditointi on hyvä tehdä, mikäli arvoja on määritelty jokunen aika sitten ja halutaan mitata, missä niiden kanssa mennään, ja onko arvotyö kantanut hedelmää.

Kulttuuria on hyvä tarkastella myös muutostilanteissa, jotta saadaan ymmärrys organisaation valmiuksista sietää muutosta. Tätä varten Flown työkalupakista löytyy Proscin muutosjohtamisen työkalut sekä Barrett Analytics mittaristo.

Usein kultturiauditoinnin merkitykseen herätään usean epäonnistuneen strategian jälkeen. Strategia voi olla kuinka hyvä tahansa, mutta organisaation kulttuuri on aina vahvempi kuin strategia. Vanha viisaus ”kulttuuri syö strategian aamupalaksi” on yhä edelleen totta.

Varmista strategian onnistuminen

Jotta ymmärretään, miksi strategia epäonnistuu, pitää ymmärtää millaisia asioita kulttuurissa piilee. Täytyy siis katsoa konepellin alle ja selvittää, missä kohtaa moottoria vuoto on.

Kulttuuriauditointi kannattaa teetättää erityisesti, jos organisaatiossa on tulossa tai jo meneillään yritysjärjestely. Tällöin on tärkeää ymmärtää, millaiselle pohjalle yhteistä tulevaisuutta ollaan rakentamassa, mitä samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia organisaatioiden kulttuurissa piilee.

Suurin osa yrityskauppojen arvo-odotuksista jää toteuttamatta, ja taustalla piilevät usein kulttuurierot sekä kyvyttömyys integroida nämä kulttuurit keskenään. Auditoimalla tiedät mitä on edessä, ja mihin kannattaa fokusoitua, jotta yrityskaupalla saatu arvo toteutuisi.

Kiki Brandt-Tallqvist

Yritysmuotoilija, kulttuuri & strategia
040 576 9089