Tutkimus: Muutosjohtaminen Suomessa 2023 – systemaattisuutta ja tietoisuutta tarvitaan lisää
Muutosjohtaminen Suomessa 2023 -tutkimus on Eezy Flown toteuttama tutkimus muutosjohtamisen tilasta Suomessa. Tutkimuksessa selkeänä teemana nousi esiin ylimmän johdon puutteellinen käsitys organisaation muutoksesta.
Systemaattista muutosjohtamista tehdään Suomessa yrityksissä vielä melko vähän. On harvinaista, että käytössä on koko organisaation yhteiset standardit sille, miten muutosjohtamista tehdään. Alle 10 % tutkimukseen vastanneista oli kokenut, että heidän yrityksessään muutosjohtaminen on systemaattista.
Kun organisaatiossa ei ole yhteisiä näkemyksiä ja malleja, johdolla ja keskijohdolla voi olla eri näkemys jo lähtölopputulemasta. Systemaattisuuden puute korreloi ylimmän johdon ja keskijohdon välillä olevan harhaisuuden kanssa. Ylimmän johdon ja keskijohdon välinen harha, eli täysin eriävä näkemys organisaation suorituskyvystä, näkyy yleisesti organisaatioiden tutkimustuloksissa, esimerkiksi henkilöstötutkimuksissa.
5 tärkeintä muutosjohtamisen haastetta Suomessa
- Yli neljä viidesosaa muutosprojekteista ei yllä 75 prosenttiin projektille asetetuista tavoitteista
- Ylin johto arvioi muutoshankkeiden onnistumista myönteisemmin kuin keskijohto
- Systemaattista muutosjohtamista tehdään melko vähän
- Muutoskylläisyyys on merkittävä onnistumisen este
- Ylin johto ei tunnista muutoskylläisyyttä
Ylin johto tarvitsee muutosymmärrystä ja keskijohto muutosjohtamisvalmiuksia
Tutkimukseen vastanneiden kokemuksissa käy ilmi, että ylin johto ei tunnista muutoskylläisyyttä ja priorisoinnin tarvetta yhtä vahvasti kuin keskijohto. Muutoskylläisyys eli se, että on liikaa muutoksia käynnissä samanaikaisesti, on merkittävä onnistumisen este. Lisäksi ylin johto on harhainen ja arvioi muutosten onnistumista selkeästi myönteisemmin kuin keskijohto.
Vastaajien kokemuksia:
”Ylimmän johdon kyvyttömyys kohdata muutos näkyy esimerkiksi siinä, ettei asioista puhuta vaan niitä pantataan. Tämä vaikuttaa suoraa viestintään, tiedon kulkemiseen ja kommunikointiin negatiivisella tavalla.”
”Ylimmän johdon ja keskijohdon kyky hahmottaa kokonaisuuksia ja ymmärtää muutosten vaikutuksia työntekijöiden näkökulmasta käsin on puutteellinen. Inhimillinen puoli on unohtunut aika monta kertaa eikä muutoksia ole suunniteltu loppuun asti.”
”Ylimmän johdon ymmärryksen lisääminen on ratkaisevaa – jos hyötyjä ei ymmärretä, muutoksia viedään jatkossakin läpi huonosti.”
Tutkimuksen tärkeimmät löydökset voidaan kiteyttää siihen, että suomalaisissa organisaatioissa yritetään viedä käytäntöön liikaa samanaikaisia muutoksia ja samalla muutoksen systemaattinen johtaminen uupuu suurelta osin. Esihenkilöiden ja keskijohdon muutosjohtamisvalmiudet nähdäänkin tärkeimpänä välineenä parantaa tulevissa muutoksissa onnistumista.
Tutkimus:
- N=120 vastaajaa (johtamisen tai muutosjohtamisen ammattilaisia Suomessa)
- Aineiston keräysaika: 9.11.-4.12.2022
Lataa Muutosjohtaminen Suomessa 2023 -tutkimusraportti alta.
