FlowTalk-webinaaritallenne: Muutoksen johtaminen
Muutosjohtajuus on strategista johtamiskyvykkyyttä
Tulevaisuuskyvykäs johtaja -tutkimuksen tustulosten mukaan muutosjohtaminen on TOP 5:ssä johtoryhmien agendalla seuraavan vuoden aikana. Jokaisessa organisaatiossa tulee vastaan hankkeita tai projekteja, joilla halutaan saada aikaan muutosta.
Johdon yhteinen näkemys sujuvoittaa muutosmatkaa
Muutoksessa on aina kolme vaihetta: nykytila, siirtymätila ja tuleva tila. Muutosjohtamisen näkökulmasta näihin liittyy pari olennaista asiaa.
Ensinnäkin johdolla tulee olla yhteinen ja kirkas näkemys organisaation nykytilasta. On vaikeaa lähteä muutosmatkalle, jos tulkinnat ovat kovin erilaisia. Kaikkien pitää osata sanoittaa ja viestiä nykytilasta samankaltaisesti.
Yhtä lailla yhteinen näkemys tulisi olla myös tulevaisuuden tilasta. Jotta se voi olla kirkas, tarvitaan yhteinen ymmärrys halutusta muutoksesta.
Näiden lisäksi muutoshankkeen johtamisessa tulee huomioida sekä projektijohtamisen tekninen puoli että muutoksenhallinnan inhimillinen puoli.
Sana tekninen ei tässä yhteydessä tarkoita teknologista, vaan sitä, että muutos toteutetaan projektinhallinnan periaatteiden mukaisesti: siinä suunnitellaan, määritellään ja otetaan käyttöön asioita.
Teknisen puolen kanssa pitää kulkea käsi kädessä muutosjohtamisen inhimillisen puolen kanssa. Inhimillinen, “ihmispuoli”, tarkoittaa sitä, että muutos toteutetaan muutoksenhallinnan periaatteiden mukaisesti. Tällöin huolehditaan siitä, että ihmiset hyväksyvät, omaksuvat ja ottavat käyttöön erilaisia asioita.
Riippuu tilanteesta, kumpi puoli muutosjohtamisessa painottuu enemmän: tekninen vai inhimillinen puoli. Tämä liittyy olennaisesti projektin luonteeseen ja siihen, miten tärkeää projektin onnistumisen kannalta on, että ihmiset hyväksyvät, omaksuvat ja ottavat käyttöön erilaisia asioita.
Miltä onnistuminen näyttää?
Muutosjohtamisessa on tärkeää ymmärtää, miltä onnistuminen näyttää. Johdon pitää osata viestiä, mitä kohti ja mihin tavoitteeseen ollaan menossa.
Onnistumisen määrittely muuttuvassa maailmassa voi olla haastavaa. Usein halutaan ajaa asioita nopeasti eteenpäin, mutta ei osata määritellä, miltä tavoitetila näyttää.
Onnistumista voidaan määritellä kahdesta eri näkökulmasta:
- Miltä onnistuminen näyttää teknisellä puolella eli projektin johtamisen tasolla?
- Miltä onnistuminen näyttää organisaatiotasolla?
Perinteisessä muutosjohtamisessa onnistuminen määritellään organisaatiotasolla. Usein tähän liittyy se, että projektin hyödyt kuvaillaan mahdollisimman hyvin lukuina.
Toinen onnistumisen ulottuvuus on määritellä, minkä pitää muuttua ja millä tavalla. Tällöin pitää osata määritellä roolikohtaiset muutokset ja miten tekemisen pitää muuttua yksilötasolla.
Sopeutuva organisaatio menestyy
Jatkuvasti muuttuva maailma haastaa organisaatioita, sillä epävarmuuden takia tarkkojen ennusteiden tekeminen on mahdotonta.
Tämä vaatii organisaatioilta kykyä sopeutua nopeasti muuttuviin olosuhteisiin ja ympäristöön. Vain tällöin vältytään paikalleen jähmettymiseltä ja pysytään kilpailukykyisinä. Esimerkiksi Kotter Internationalin tekemän tutkimuksen mukaan muutokseen sopeutuvat yritykset menestyvät jopa viisi kertaa paremmin kuin yritykset, jotka eivät ole muutokseen sopeutuvia.
Miten sitten vahvistetaan organisaation sopeutuvuutta?
Ensinnäkin johdolla pitää olla ymmärrystä ihmisen luontaisista tavoista suhtautua muutokseen. Lähtökohtaisesti ihmisillä on kaksi reagointitapaa uusiin asioihin ja muutoksiin: selviytyminen ja menestyminen.
Selviytyminen on pelkoon ja uhkiin keskittyvää käyttäytymistä, jossa pyritään pois uhkaavaksi tai vaaralliseksi koetusta tilanteesta. Menestyminen taas on mahdollisuuksiin keskittyvää käyttäytymistä, jossa halutaan mennä muutosta kohti.
Organisaation tulisi kyetä kutkuttelemaan enemmän sitä tulokulmaa, jossa ihmiset lähtevät jotain kohti. Kun saadaan ajatukset siirtymään kohti tulevaa ja ihmiset katsovat asioita positiivisen ja mahdollisuuksien kautta, päästään kohti innovaatioita ja yhteistyötä.
Toinen tapa vahvistaa organisaation sopeutuvuutta on kehittää ihmiskeskeisempi organisaatiorakenne ja -malli.
Perinteinen organisaatiomalli nojaa varmuuteen, toistettavuuteen ja systematiikkaan. Nämä kaikki ovat tarpeellisia asioita, mutta toisinaan ne voivat rajoittaa toimintaa. On mahdotonta toimia nopeasti ja ketterästi, jos organisaatiorakenne on liian rajoittava.
Näiden sijaan tulisi tavoitella ketteryyttä, sopeutuvaisuutta ja nopeutta. Niiden avulla saavutetaan kilpailuetua ja rakennetaan tulevaisuuskestävä organisaatio.
Katso FlowTalk-webinaari ja opi lisää muutosjohtajuudesta muun muassa Kotterin tutkimuksen näkökulmasta.
