Konsepti kiteyttää erinomaisuuden

Konsepti määrittää menestyskulttuurin. Kun strategia kertoo miksi ja mitä teemme, toimintasuunnitelma kiteyttää hankkeet, omistajat ja aikataulun, jolla strategia saadaan toteutettua, niin konsepti maalaa auki sen, miten toimimalla asiakkaiden odotukset ylitetään, ylivoimatuotteet ja -palvelut toteutetaan ja menestyskulttuuri synnytetään.

Konsepti on muotoiluformaatti, joka kuvaa miten, missä ja kenen toimesta tuote tai palvelu tuotetaan ja määrittää minimiversion siitä riittävästä erinomaisuudesta ja loistavuudesta, joka meidän jokaisen täytyy pystyä arjessamme tuottamaan. Aina ja joka kerta.

Konseptoinnilla kuvataan ennen kaikkea miten-osuutta. Ilman taustalla tehtyä strategiatyötä konsepti jää ontoksi. Kun strategia määrittelee mitä ja miksi yrityksemme tuottaa tulevaisuudessa, konsepti kuvaa, miten se tehdään.

Metodiikka molemmissa työskentelyissä on pitkälti sama. Yrityksen asiakkuudet, toimintaympäristöt, henkilöstö, tuotteet ja palvelut käydään kerros kerrokselta läpi ja määritellään mitä, miksi ja millä tavalla toimimalla pystymme tarjoamaan asiakkaillemme erinomaisuuden kokemuksen joka päivä ja joka kerta. Se ei ole pelkkiä insinöörimäisiä prosessikaavioita eikä puhdasta palvelumuotoilua, vaan strategian toimeenpanosuunnitelma, joka ottaa kantaa ihmisten tunnepohjaiseen päätöksentekoon.

Signature-tuotteet, -palvelut ja -hetket

Oli kyseessä sitten tuote, palvelu tai kokemus, konseptointi alkaa aina samoista kysymyksistä. Mikä on tämän toimintaympäristön liikeidea, mitkä ovat meidän signature-tuotteet, -hetket ja -palvelut sekä uniikit ainutlaatuisuustekijät. Missä olemme markkinoiden parhaita tai ainoita? Onko ostamismallissa, tavoissa tai asioinnissa jotain, mikä tekee tämän toiminnan helpommaksi, nopeammaksi tai hauskemmaksi?

Hyvä konsepti pureutuu kaikkeen, mitä tuotteen tai palvelun ympärille liittyy. Maksutapaan, lisämyyntiin, tuotepaketointiin, tarinaan ja kanaviin. Kuka tuotteen tai palvelun valmistaa, missä ja miten. Onko se tuotettu ekologisesti ja paikallisesti tai tarjoiltu nauraen, energisesti ja showmaisesti.

Puuttuva tarina voidaan rakentaa, mutta mikäli tuote tai palvelu ei ole itsessään uskottava, ostettava ja erinomaisuustekijöitä ei löydy, bisnesidea kannattaa jättää siihen. Maailma on täynnä höttöä, eikä sitä kannata työkseen rakentaa lisää.

Tavoitetunnekokemuksesta kasvupotentiaalia

Vaikka konseptoinnin syvä pääty vaihtelee sen mukaan, ollaanko konseptoimassa tuotteita vai palveluita, yksi asia yhdistää kaikkea: arvo synnytetään asiakaskohtaamisissa. Vaikka tuote- ja palveluprosessi on pitkä, se ulosmitataan asiakkaalla. Määrittelemme aina asiakkaan tavoitetunnekokemuksen ja etsimme sille attribuutteja, superlatiiveja ja adjektiiveja, joita haluamme tarjota.

Puramme ValuesScoutilla auki asiakkaan tunneperäistä kokemusta ja päätöksentekoa. Se on psykologinen tutkimusmetodi, joka selvittää tunnetason odotuksia ja kokemuksia asiakkailta, markkinoilta tai/ja henkilöstöltä. ValueScoutilla löydetään vapaata kasvupotentiaalia kokemustekijöistä ja sen avulla voidaan löytää relevanteimmat erottumis- ja kilpailutekijät toimialalla.

Kun Kesko lähti rakennuttamaan uutta pääkonttoria K-Kampusta Helsingin Kalasatamaan vuonna 2016, suunnittelu- ja rakennustyö alkoi kampuksen kohtaamisen konseptoinnilla. Miten keskolaiset kohtaavat toisiaan, asiakkaitaan, tuotteitaan ja kumppaneitaan ja mitä itse asiassa olemme rakentamassa? Loimme suunnitelmat, toimintamallit, mittarit ja seurantamallit. Kun henkilöstö ja sidosryhmät ovat saaneet äänensä kuuluviin, ja kaikilla on yhteinen visio tulevasta, itse rakennuttamisessa säästettiin valtavasti aikaa ja resursseja.

Keskustellaanko lisää konseptoinnista?

Lue asiakkaidemme onnistumisia