Kulttuurin kitkakävely

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään paljonko siilot, vallan tavoittelu ja byrokratia maksavat yhtiöille? Tai paljonko potentiaalia, liikevaihtoa, katetta tai asiakkaita menetetään tuottamattoman energian takia?

Tutkimukset osoittavat, että henkilöstökokemuksella on suora vaikutus liikevaihtoon ja tulokseen. Harvard Business Review selvitti, miten tämä näkyy kaupan alalla – ja tulokset puhuvat puolestaan. Tutkimuksen mukaan myymälät voivat kasvattaa myyntiään 50 % ja tulostaan lähes yhtä paljon nostamalla tutkittuja henkilöstökokemuksen mittareita alimmasta kvartiilista ylimpään.

Eezy Flown hyödyntämän Barrett Analyticsin tutkimus on samoilla linjoilla. Mitä vähemmän organisaatiossa on tuottamatonta energiaa ja sisäistä säröä, sitä nopeampaa on liikevaihdon kasvu. Kun entropiataso oli matala, kolmen vuoden liikevaihdon kasvu oli 39 %, kun taas korkealla entropiatasolla se oli vain 11%.

Tämä tutkimus tehtiin 163 organisaatiossa Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Toteuttajina olivat Hewitt Associates ja Barrett Values Centre.

Voimme siis päätellä, että henkilöstökokemukseen satsaaminen on kannattavaa. Huomion kiinnittäminen säröä poistaviin toimenpiteisiin on liiketoiminnallisesti järkevää. Mutta mistä tunnistamme säröt, tai meidän termein, entropian?

Mitä entropia on?

Entropia tarkoittaa organisaation sisällä tapahtuvaa kitkaa, säröä, turhautumista, joka johtaa tuottamattomaan energiaan. Turhan hierarkkiset organisaatiorakenteet, siilot ja byrokratia ovat esimerkkejä entropiasta, kuten myös vallan tavoittelu, syyttely, mikromanagerointi ja pelko työnpaikan menettämisestä. Nämä usein hidastavat päätöksiä, luovat epävarmuutta ja psykologista turvattomuutta. Tämä taas hidastaa innovointia, kehitystä ja proaktiivisuutta.

Poraudutaan muutamaan ilmiöön vähän syvemmälle. Byrokratia on talon sisäinen vakiintunut kontrollitapa. Liiallinen byrokratia estää luovuutta, yrittäjähenkisyyttä ja murentaa tilivelvollisuutta sekä ihmisten välistä luottamusta. Byrokratia on tehokas tapa poistaa pitkän aikavälin kilpailuetua.

Vallan tavoittelu ja sisäinen kilpailu aiheuttaa usein kitkan henkilöitymistä. Kun sallitaan kyynärpäätaktiikka ja nokittelu, henkilöstön vaihtuvuus on usein korkea ja yhteishenki sekä yhdessä kehittäminen kärsii. Olen myös nähnyt, että näissä organisaatioissa on tavallisempaa piilottaa virheitä siinä pelossa, että ”jää kiinni” siitä, että on huonompi kuin toinen. Toisten ideoiden varastelu on tavallista.

Miten entropiaa mitataan?

Barrett Analytics on kehittänyt nopean arviointityökalun, jolla voi arvioida entropian vaikutusta.

Kun nämä summataan yhteen ja käännetään euroiksi, voidaan saada hyvä ymmärrys entropian todellisesta vaikutuksesta tuottavuuteen ja menetettyyn potentiaaliin.

Entropian ja kulttuurin mittaaminen on tärkeä osaa strategian laatimista. On tärkeää ymmärtää organisaation lähtökohdat ja kyvykkyys toteuttaa strategiaa ja muutoskyvykkyyttä. Jos organisaatiossa esiintyy paljon entropiaa ja perusasiat ovat jääneet huomioimatta, voi olla vaikeaa ponnistaa seuraavalle tasolle.

Miten kitkaa poistetaan organisaatioissa?

Ensin pitää ymmärtää, mitkä tekijät aiheuttavat entropiaa. On ikävää kertoa, että johto on aina harhateillä entropian määrästä – kysymys on vain siitä, että kuinka paljon. Kulttuuri ja sen mukana tuleva mahdollinen entropia on joko tietoisesti tai tiedostamatta johdon aiheuttama. Siksi on tärkeää saada dataa, jotta voidaan tulla tietoiseksi ilmiöistä ja tekijöistä. Vasta kun tiedostaa voi muuttua.

Suositukseni on, että yhtiö hyödyntää kvantitatiivista metodia kvalitatiivisen lisäksi. Barrett Analyticsin kulttuuritutkimus tuo esille nykykulttuurin lisäksi halutun kulttuuri sekä nykykulttuurissa esiintyvän entropian. Datan avulla voidaan aloittaa tärkeä ja syväluotaava vuoropuhelu siitä, mitä nämä tekijät tarkoittavat organisaatiolle, mihin ne vaikuttavat ja minkälaiset käytännöt tai tavat mahdollistavat niiden jatkumisen. Keskustelussa on myös tärkeää pohtia, miten nämä tekijät vaikuttavat sitoutuneisuuteen, avoimeen keskusteluun ja halukkuuteen puhua vaikeista asioista.

Kissan nostaminen pöydälle voi olla vaikeaa. Tuomalla apuun ulkopuolisen, lempeän, mutta jämptin fasilitaattorin voidaan keskustelua ohjata kehittävään ja ratkaisukeskeiseen suuntaan.