Taitava johtoryhmätyö lähtee itsetuntemuksesta

Hyvä johtoryhmätyö lähtee liikkeelle yksilön itsetuntemuksesta ja itsensä johtamistaidoista. Taitava johtaja tarkastelee aika ajoin itsetuntoaan, kasvattaa itsetuntemusta ja kokeilee itseluottamuksensa rajoja. Myös persoonansa varjopuolista vastuuta kantava johtaja synnyttää uskomattoman vetovoiman itseensä. Sellaisen ihmisen lähelle hakeudutaan, mutta tälle tasolle harva johtaja pääsee yksinään.

Itsetuntemuksen kehittämiseen tarvitaan usein empaattista ja totuudellista kollegaa, joka toimii johtajalle peilinä. Kun tiimin pitää löytää nopeasti uusia ratkaisuja ja saada aikaiseksi muutos, sillä on edellytykset onnistua, jos tiimistä löytyy oikeanlaisia persoonia. Ongelmanratkaisutilanteessa tarvitaan rationaalisesti toimiva, uusia ratkaisuja luovasti etsivä, sekä tavoitehakuinen ja aikaansaava henkilö. Kaikki nämä piirteet harvemmin löytyvät yhdestä ihmisestä.

Johtoryhmän tulee tunnistaa yhdessä asioita, jotka heikentävät johtoryhmän toimivuutta. Johtoryhmässä työskentelevien henkilöiden tulee kyetä rakentamaan luottamusta toisin ihmisiin avoimuuden, suoruuden, hyväksynnän ja uskottavuuden kautta. Valitsemme ja voimme valita oman asenteemme: esimerkiksi suhtaudummeko toisten ehdotuksiin asenteella mitä jos vai ei tämä onnistu kuitenkaan.

Itsetuntemusta tukee asenteen nelikenttä

Asenne voidaan jakaa seuraavanlaiseen nelikenttään:

Minä plus, sinä miinus

Tällä asenteella varustettu henkilö kokee, että hän on muita parempi eli hänellä on väheksyvä asenne muita kohtaan. Hän itse on plussaa ja muut ovat miinusta.

Minä plus, sinä plus

Tämän asenteen omaava henkilö kokee molemminpuolista arvostusta muiden henkilöiden kanssa. Hän pyytää apua ja antaa apua, sillä hän ymmärtää, että kaikkea ei tarvitse osata itse. Nämä henkilöt kytkevät muut voimavirtaan.

Sinä miinus, minä miinus

Tällä asenteella oleva henkilö kokee, että hän ei ole hyvä tyyppi, eivätkä myöskään muut ihmiset hänen ympärillään. Toisin sanoen hänellä on ”ranteet auki fiilis”.

Minä miinus, sinä plus

Tämä asennetyyppi kertoo usein heikosta itsetuntemuksesta ja itseluottamuksesta. Tällöin henkilö kokee olevansa huonompi kuin muut ja väheksyy itseään.

Miltä huippuasenne näyttää?

Jokainen meistä käy asenteen nelikentän eri lokeroissa päivittäin. Usein työyhteisöissä kuulee puhuttavan asenteesta ja esiin nousee toive, että olisipa meillä kaikilla huippuasenne. Luonnollisesti kysymys kuuluu: miten huippuasenne näkyy? Vastaus on yksinkertainen: asenne on käyttäytymistä ja sanoja. Eli sillä on merkitystä, miten toistemme kanssa käyttäydymme ja puhumme.

Asenteen nelikenttä on hyödyllinen työkalu oman asenteen tiedostamiseen ja kehittämiseen niin johtoryhmätyössä kuin asiakastilanteissakin. Tultuaan tietoiseksi omasta asenteestaan palautteen kautta, ihmiset usein alkavat kiinnittää huomiota omaan asenteeseensa ja pyrkivät kehittämään sitä. Esimerkiksi näyttelemällä tietoisesti plus plus -käyttäytymistä, se alkaa ajan myötä tuntua luontevalta asenteelta.

Käsitteenä asenne voi tuntua abstraktilta ja hähmäiseltä, mutta pääasiassa se on käyttäymistä ja sanoja. Asenteen nelikentän avulla asennetta itseä ja muita kohtaan voidaan kuvata konkreettisesti. Nelikenttä toimii työkaluna, joka auttaa meitä ymmärtämään ja tietoisesti valitsemaan asenteen, jolla kohtaamme muita ihmisiä. Voimme aina valita miten käyttäydymme toisiamme kohtaan ja pyrkiä plus plus -asenteeseen, sillä siellä tapahtuu kehittyminen ja eteenpäin meneminen.