Näin toimii menestyvä johtoryhmä – psykologinen turvallisuus vie johtoryhmätyöskentelyn uudelle tasolle

Mikäli johtoryhmän toiminnassa on haasteita, vaikutukset näkyvät väistämättä liiketoiminnassa. Tutkimme syksyllä 2024 suomalaisten johtoryhmien näkemyksiä suoriutumisestaan. Tutkimukseen osallistuneet johtajat arvioivat oman johtoryhmänsä onnistumista arvosanalla 7,3/10. Kehitettävää oli erityisesti muilta saadussa tuessa sekä toimimisesta rohkeasti toimintaa uudistaen.

Lue lisää tutkimustuloksista: Johtoryhmän onnistuminen – Onko teillä johtoryhmä, vai ryhmä johtajia?

Mitä näistä tuloksista tulisi ajatella? Olennaista tulkinnassa on, mikä on johtoryhmän perustehtävä – miten johtoryhmän toiminnassa painottuu operatiivinen ja strateginen ulottuvuus?

Mikäli saisin edellä olevan kaltaisen datan asiakkaamme johtoryhmältä, kysyisin ”punaisen pillerin kysymyksen”: Jos punainen pilleri korjaisi merkittävästi jotakin kohtaa, niin mitä haluaisitte sen korjaavan? Oikeaa tai väärää vastausta ei ole, eivätkä kaikki toimintaan liittyvät teemat ole samantasoisia keskenään: osa tähtää päämäärään, osa luo edellytyksiä.

Kehittämisen ja uudistamisen kärki on syytä olla kapea. Liian monen asian uudistaminen samaan aikaan on hankalaa. Nostan kuitenkin esille kaksi teemaa, jotka johtoryhmän toiminnan kehittämisessä ovat mielestäni olennaisia johtoryhmästä riippumatta. 

1. Ensinnäkin johtoryhmällä pitää olla rohkeutta ja herkkyyttä uudistaa omaa toimintaansa jatkuvasti. Jos ei uudistuta, mennään aina taaksepäin.
2. Toinen asia on koko organisaation menestyksen varmistaminen tulevaisuudessa. Jokaisen johtoryhmän tulisi jatkuvasti pohtia, miten varmistetaan organisaation tulevaisuuskestävyys myös pitemmällä aikavälillä. Liian usein energia ja aika menee tulipalojen sammuttamiseen.

Miten johtoryhmänne pelaa yhteen?

Kun kehityskohdat on priorisoitu, tunnustellaan, miten johtoryhmä toimii yhteen. Ulkopuolinen “kulmahuoneen kolmas silmä” auttaa tarkastelemaan ja arvioimaan johtoryhmän toimintaa monesta suunnasta. Olen työskennellyt johtoryhmien parissa yli 20 vuotta ja oman kokemukseni pohjalta yhdessä laadituilla pelisäännöillä ja sisäisellä vuorovaikutuksella on valtava merkitys siihen, miten johtoryhmä onnistuu tehtävässään. 

Johtoryhmän kannattaakin ottaa riittävän usein aikaa oman toiminnan arvioimiseen ja tarkastella ainakin seuraavaa kahta asiaa:

1. Johtoryhmien kokouskäytännöt ja yhdessä vietetty aika 

Kokouksissa ja muissakin yhteisissä hetkissä on syytä tarkkailla, miten yhdessä käytetty aika jakautuu: kuinka paljon käytetään aikaa puhumalla menneisyydestä, nykyisyydestä ja kuinka paljon puhutaan tulevaisuudesta? Usein tulevaisuuden käsittelylle jää liian vähän aikaa.

2. Johtoryhmän jäsenten välinen vuoropuhelu 

Toinen johtoryhmän toiminnan ja onnistumisen kannalta olennainen asia on sopia tarkemmin vuoropuhelun tavasta ja tyylistä. 

Se, miten ilmaisen itseäni ei ratkaise, vaan se, miten toiset sen tulkitsevat ja kokevat. Jokaisen johtoryhmän kannattaa tehdä oma “huoneentaulu”, johon on kiteytetty sovitut tavat toimia, käyttäytyä ja puhua. 

Johtajien ihmisosaamisen syventäminen on valtavan hyödyllistä. Johtoryhmän tehtävänä on varmistaa strategian toteutuminen ja luoda edellytykset kaikkien sitoutumiselle. Siksi on hyvä kysyä, onko johtoryhmän jäsenillä riittävästi tietoa ja ymmärrystä ihmisten johtamisesta, esimerkiksi sitoutumisesta ja motivaatiosta, ja paljonko johtoryhmän jäsenet puhuvat näistä teemoista keskenään.

Psykologinen turvallisuus vauhdittaa tuloksentekoa

Jotta johtoryhmään onnistutaan luomaan tunneympäristö, jossa jokaisella on tilaa olla oma itsensä ja rohkeutta sanoa ääneen omat mielipiteensä, tarvitaan psykologista turvallisuutta. Mutta miten sitä tuotetaan?

Vastaus pähkinänkuoressa on: osoittamalla arvostusta, ottamalla toinen vakavasti sekä viestimällä ja vuorovaikuttamalla tunneälykkäästi.

Näin se tapahtuu:

Käytä puheessa minä-muotoa

Pyri välttämään sinä-puhetta ja opettele puhumaan minä-viestiä, joka tulkitaan harvemmin hyökkääväksi. 

Tässä esimerkki:

Sinä-viesti: “Siis miten ihmeessä olet tullut tuollaiseen johtopäätökseen?”

Minä-viesti: “En ihan ymmärrä. Voitko avata lisää, miten olet päätynyt tuohon johtopäätökseen.”

Opettele itsereflektointia

Kyky havainnoida omia ajatuksiaan ja tunteitaan on tärkeä taito, jota kannattaa kehittää jatkuvasti.

Ilman itsereflektoinnin taitoa esitämme helposti omia tulkintojamme totuuksina: “Lasse on itsekäs.” “Liisa on oman edun tavoittelija.” “Ville jää aina kiinni yksityiskohtiin.” Itse asiassa kukaan ei välttämättä jonkun toisen mielestä ole mitään näistä (ainakaan aina ja ainoastaan).

Etenkin johtaja-asemassa työskentelevän pitäisikin oppia huomaamaan ja ymmärtämään omia reaktioitaan ja tulkintojaan. Tällöin on mahdollista analysoida, mitä oma sisäinen kokemus ja reaktio kertoo minulle minusta – ei muista!

Tämä on hyödyllinen taito jokaiselle johtoryhmäläiselle. Parhaimmillaan johtoryhmässä pääsee treenaamaan tarkempaa ja taitavampaa itseilmaisua, kun on sovittu, että palautetta annetaan myös puheen tyylistä.

Käykää aitoa dialogia!

Johtoryhmän kannattaa tavoitella ja opetella vahvaa dialogia.

Tavoitteena voisi olla, että kun joku ilmaisee jotain, toiset kommentoivat, kiittävät tai muulla tavalla peukuttavat asiaa ääneen, esittävät jatkokysymyksen tai tuovat pöytään jonkun oman ajatuksen, joka liittyy toisen sanomiseen. Tämä on aitoa vuoropuhelua ja sillä on yleensä aina positiivisia vaikutuksia.

Tuloksia haluavan kannattaa toimia fiksummin

Kaikki tämä tunteisiin ja toisten reaktioihin huomion kiinnittäminen voi tuntua vaivalloiselta, jos ei ole tottunut huomioimaan niitä. Tunnepuolen huomioiminen ei tietenkään tarkoita, että unohdamme asiat ja datan. Kyse on aina itseilmaisun tyylistä ja tasapainosta kovien asioiden ja vuorovaikutuksen dynamiikan välillä.

Parempi itseilmaisun tyyli auttaa pääsemään parempiin tuloksiin. Kun itsetuntemus ja itsensä johtaminen kehittyvät, syntyy lisää työkaluja ja mahdollisuuksia saada oma viesti läpi toisille. Lisääntynyt ihmisosaaminen helpottaa luottamuksen rakentamista, mikä johtaa myös konfliktikyvykkyyden kasvuun.

Kyky rakentaa luottamusta ja käsitellä vaikeita tilanteita, jos mitkä, ovat olennaisia kyvykkyyksiä jokaisessa organisaatiossa. 

Markku Silventoinen

Markku on Suomen johtavia vaikuttavan esihenkilötyön ja muutosjohtamisen asiantuntijoita yli 20 vuoden kokemuksella. Työssään hän valmentaa johtamista ja muotoilee organisaatioiden muutoksia. Hän ammentaa työhönsä myös omasta laajasta kansainvälisestä kokemuksestaan. Markku on innostava ja helposti lähestyttävä ja vie asiat aina konkretiaan.

Artikkelin kuva: Vecteezy, toteutettu tekoälyllä.

Tutkimusraportti johtajuudesta ja johtoryhmien toiminnasta

Miten suomalaiset johtoryhmät onnistuvat työssään? Mistä johtajat hakevat tulevaisuuskyvykkyyttä? Miten johtajat voivat? Muun muassa näihin kysymyksiin vastataan Eezy Flown julkaisemassa syväluotaavassa tutkimusraportissa. Raportti yhdistää suomalaisjohtajien omia kokemuksia ja johdon henkilöstökokemusdataa.

Lataa raportti

Lisää näkemyksiä