Tutkimus: muutosjohtaminen kehittyy, mutta muutosten suurimmat esteet pysyvät
Suomalaisissa organisaatioissa muutoksia johdetaan aiempaa systemaattisemmin. Silti muutosten suurimmat onnistumisen esteet ovat käytännössä samat kuin kolme vuotta sitten. Eezy Flown tuore Muutosjohtaminen Suomessa 2026 -tutkimus nostaa esiin myös selvän eron siinä, miten ylin johto ja keskijohto arvioivat organisaationsa muutosjohtamista.
Organisaatioissa toteutetaan samanaikaisesti muun muassa rakenteellisia muutoksia, prosessimuutoksia, uusia strategioita, järjestelmäuudistuksia ja tekoälyn tuomia muutoksia. Samalla muutosjohtaminen on kehittynyt: vuonna 2023 muutosjohtamisen arvioi puuttuvan organisaatiosta kokonaan 13 prosenttia vastaajista, nyt kolme prosenttia. Säännöllisesti muutosjohtamista hyödyntävien osuus on noussut 29 prosentista 46 prosenttiin.
Tästä huolimatta muutosten kolme yleisintä onnistumisen estettä ovat edelleen:
- resurssien puute, 59 %
- systemaattisen muutosjohtamisen puute, 56 %
- liian monet samanaikaiset muutokset, 55 %.
Organisaatioissa pitäisi pystyä viemään läpi useita erilaisia muutoksia samanaikaisesti. Muutoskyvykäs organisaatio pystyy valitsemaan, mitä muutetaan, miksi, missä järjestyksessä ja mihin huomio juuri nyt suunnataan.
Ylin johto näkee tilanteen keskijohtoa myönteisemmin
Tutkimuksessa havaittiin selvä näkemysero organisaatiotasojen välillä.
Ylimmästä johdosta 72 prosenttia arvioi muutosjohtamista käytettävän organisaatiossa vähintään säännöllisesti. Keskijohdossa ja tiiminvetäjissä vastaava osuus on 46 prosenttia. Muutosjohtamista pitää koordinoimattomana 26 prosenttia ylimmästä johdosta, mutta 49 prosenttia keskijohdosta ja tiiminvetäjistä.
Ero näkyy myös siinä, mitä organisaatioihin kaivataan. Ylimmän johdon parempia valmiuksia toimia muutoksen sponsorina kaipaa 16 prosenttia ylimmän johdon vastaajista, mutta 40 prosenttia keskijohdosta ja tiiminvetäjistä.
Vain 9 prosenttia pitää johtamisen valmiuksia riittävinä
Myös johtamistaidoissa on selvä kehittämistarve. Vain yhdeksän prosenttia vastaajista arvioi organisaationsa johdon ja esihenkilöiden tiedot ja taidot riittäviksi muutosten hoitamiseen. 76 prosenttia näkee tarvetta kehittää ylimmän johdon muutosjohtamisen osaamista ja 87 prosenttia esihenkilöiden ja keskijohdon osaamista.
Eezy Flown kehitysjohtaja ja muutosjohtamisen konsultti Markku Silventoinen kiteyttää raportissa jatkuvan muutoksen vaikutuksen johtamiseen:
”Muutos ei ole enää johtamisen erityistilanne. Sen pitäisi näkyä siinä, miten organisaatiota johdetaan joka päivä.”
Silventoisen mukaan organisaatiossa pitäisi olla yhteinen näkemys siitä, mitä johtajilta ja esihenkilöiltä muutoksessa odotetaan, millaisen toiminnan pitäisi näkyä arjessa ja miten sovittujen johtamistapojen toteutumista varmistetaan.
Muutoskyvykkyydestä tulee yhä tärkeämpää
Tutkimuksessa näkyy selvä muutos siinä, mitä muutoksissa onnistumisen kannalta pidetään tärkeänä. Vuonna 2023 organisaation muutosvalmiuden ja ketteryyden lisäämisen nosti kolmen tärkeimmän onnistumistekijän joukkoon 32 prosenttia vastaajista. Vuonna 2026 osuus on 57 prosenttia, mikä on enemmän kuin minkään muun onnistumistekijän osuus.
Tulokset viittaavat siihen, että huomio on siirtymässä yksittäisten muutosten johtamisesta organisaation pysyvämpään muutoskyvykkyyteen. Siihen kuuluvat muun muassa yhteiset johtamisen toimintatavat, johtamisosaaminen, muutosten priorisointi ja muutosta tukeva kulttuuri.
Tutkimuksesta
- Muutosjohtaminen Suomessa 2026 -tutkimukseen vastasi 148 henkilöä.
- Tutkimus toteutettiin kesä-elokuussa 2026.
- Vastaajista 67 % työskenteli johtavassa asemassa.
- Tuloksia verrataan soveltuvin osin vuoden 2023 tutkimukseen. Vertailut ovat suuntaa antavia, sillä vastaajajoukot, kysymysten muotoilut ja vastausvaihtoehdot eivät ole kaikilta osin identtisiä.
