22.8.2022 Artikkelit

Johtaja, mittaa pulssi muutoksen keskellä

Muutos voi toisinaan olla pelottava mörkö tai kultainen tahtotila. Se voi tulla yllättäen tai kutsuttuna, hallittuna tai hallitsemattomana. Selvää kuitenkin on, että muutos on välttämätön osa organisaatioiden kehitystä. Strategioiden painopisteet muuttuvat, organisaatiorakenteet järjestyvät uudelleen, vastuut siirtyvät ja fuusiot muokkaavat toimintaa. Muutoksia tapahtuu muodossa tai toisessa kaikissa organisaatiossa. Emme voi estää muutosta tapahtumasta, vaikka kuinka haluaisimme – markkinat tai asiakkaiden tarpeet eivät kysy meiltä lupaa liikahduksiinsa.

Muutos vaatii kykyä reagoida

Erityisesti suurissa organisaatioissa voi olla vaikeaa pysyä kartalla siitä, miten asiat etenevät eri puolilla organisaatiota. Siksi onkin tärkeää kuunnella, miltä muutos sen kokevista tuntuu ja varmistaa, että johdon lisäksi myös henkilöstö aidosti tietää, minne organisaatio on suuntaamassa ja miksi.

Ketteryys unohtuu usein muutoksen keskellä, vaikka kyvystä reagoida nopeasti on tullut yksi organisaatioiden kulmakivistä. Muutoksessa tämä kyky jää helposti käytännön järjestelyiden jalkoihin, kun katse on jo käännettynä haluttuun lopputulokseen. Ketterä muutos vaatii ennen kaikkea ymmärrystä ja yhteisiä tavoitteita korostavaa kulttuuria – sen hyväksymistä, että muutos on matka eikä vain päämäärä.

Yksi keino lisätä muutoskyvykkyyttä on pulssikysely, joka palvelee kehityshakuisia organisaatioita muutoksen seurannassa ja tukee johtoa päätöksenteossa.

Yksi keino lisätä muutoskyvykkyyttä ovat ketterät ja kevyet pulssikyselyt, jotka palvelevat kehityshakuisia organisaatioita arjen muutoksen seurannassa ja tukevat johtoa fokusoimaan päätöksentekoa tarvittavaan suuntaan. Pulssikyselyt ovat nimensä mukaisesti kuin sormet muutoksen ranteella, mittaamassa sykäyksin sen etenemistä. Niiden avulla pystytään helposti seuraamaan myös miltä muutos henkilöstöstä tuntuu, onko asioista keskusteltu tarpeeksi ja ovatko kaikki organisaatiossa tavoittelemassa samaa muutosta.

Henkilöstö saadaan aidosti osaksi muutosprosessia kutsumalla heidät aktiivisiksi osallistujiksi ja vaikuttajiksi. Pulssitulokset toimivat hyvänä pohjana keskustelulle henkilöstön tunnoista, odotuksista ja pohdinnoista – niin tiimeissä kuin myös kahdenkeskisissä keskusteluissa.

Pulssit tukevat kehittämistä

Jokaisen organisaation tarve on erilainen. Tämän vuoksi myös pulssikysely voidaan toteuttaa monella tavalla. Pulsseja voidaan hyödyntää esimerkiksi henkilöstötutkimusten välissä kvartaaleittain, jolloin voidaan seurata henkilöstötutkimuksessa esille nousseiden asioiden kehittymistä ja varmistaa valitun suunnan säilyminen. Niitä voidaan toteuttaa myös esimerkiksi joka toinen kuukausi, jolloin muutamalla kysymyksellä voidaan selvittää jonkin strategian kannalta tärkeän asian etenemistä koko organisaatiossa.

Tulosten avulla pystytään tukemaan liiketoimintoja johtamaan muutosta ja innostamaan henkilöstöä uudistumisessa.  Pulssimittaus voi olla myös yksittäisen esihenkilön työkalu muutoksen seurannassa ja uuden suunnan varmistamisessa. Organisaation tarve tiedolle voi olla erilaista eri puolilla organisaatiota, jolloin kysymykset voivat teeman ympärillä olla osittain erilaisia jokaisen liiketoiminnon tarpeiden mukaan.

Pulssikysely lisää ymmärrystä ja murtaa siiloja

Organisaation pulssilla oleminen murtaa siiloajattelua ja siirtää huomion siihen, mitä organisaation tulee tehdä yhteisiin tavoitteisiin pääsemiseksi. Samalla se muistuttaa henkilöstöä jokaisen merkityksestä muutoksen osana ja tarjoaa selkeän työkalun, jolla osallistua sen eteenpäin vientiin. Pulssikysely auttaa reagoimaan ketterästi yhdessä, ja pitää huolta, ettei muutoksesta kehity organisaatiossa suurta mörköä. Muutos on kultainen tahtotila, jota organisaatio tavoittelee aidosti yhdessä. Sillä kaikki muuttuu – kuten pitääkin.

Varmistetaanko yhdessä organisaationne muutosketteryys?

Ota yhteyttä!

Pirkko Kapri

Senior tutkimuskonsultti, esihenkilö

050 380 1063
pirkko.kapri@eezy.fi
Ota yhteyttä

Lue lisää aiheesta

Artikkelit