Uusi normaali – työilmasto kriisien keskellä

Huolimatta haasteellisista ajoista, suomalaisten sitoutuneisuus työhönsä on tutkimustemme valossa kehittynyt viime aikoina melko myönteisesti. Korona, etätyöt ja uusimpana Ukrainan kriisi ovat muokanneet työilmastoa ja siksi nyt on tärkeää pohtia, missä mennään työssä jaksamisen ja työn merkityksellisyyden osalta.

Ammattimaisella henkilöstötutkimuksella saadaan keskeistä tietoa organisaation nykytilasta. Miten hyödyntää tuloksia ja kohdentaa toimenpiteitä eri puolilla organisaatiota strategia huomioiden?

Uusia eväitä muutosten hallitsemiseen

Viimeiset kaksi myllerryksen vuotta ovat asettaneet erityisiä haasteita työelämälle. Ei liene yllätys, että pandemian jäljiltä koemme tutkimusten valossa stressitasojen nousseen, yksiköiden välisen yhteistyön vähentyneen ja työssä tarvittavien tietojen saatavuuden heikentyneen.

Uusi aika on kuitenkin tuonut myös positiivisia signaaleja suomalaisesta työelämästä. Olemme saaneet uusia eväitä muutosten hallitsemiseen. Esihenkilötyöhön on panostettu, mikä näkyy aiempaa voimakkaammin mm.

• tunnustuksen antamisena hyvästä työstä
• esihenkilöiden kiinnostuksena tiimin jäsenten ideoista ja aloitteista
• tarvittaessa epäkohtiin tarttumisena.

Toiminta omassa työyhteisössä koetaan tehokkaammaksi ja palautettakin omasta työstä saadaan aiempaa enemmän. Miten saamme tämän fiiliksen pidettyä, kun nyt palaamme toimistoille?

Erot työntekijäryhmien ja kulttuurien sisällä

Suomalaisten organisaatioiden johdosta yli 90 % on sitä mieltä, että henkilöstöä kohdellaan reilusti ja tasapuolisesti. Työntekijöistä samaa mieltä onkin vain puolet vastaajista! Esihenkilöistä 80 % kokee saavansa työstään riittävästi palautetta, kun taas työntekijöistä jälleen vain reilu puolet on samaa mieltä. Työntekijäryhmien väliset näkemykset eivät näytä kaventuneen lähivuosina. Työkuorma ja stressi näyttäytyvät etenkin asiantuntijoiden ja toimihenkilön näkemyksissä.

Pohjoismaisella vertailutasolla puolestaan suomalaiset organisaatiot ovat pärjänneet erinomaisesti. Etenkin Norjassa organisaatioiden kehityssuuntaan suhtaudutaan aiempaa kriittisemmin, kun taas Suomessa tulevaisuudennäkymät koetaan valoisampina. Ruotsissa koronavuosien vaikutus näkyy henkilöstötutkimusten vastauksissa mm. aiempaa tehokkaampana päätöksentekona.

Henkilöstökokemuksen mittaaminen johtaa strategisiin toimenpiteisiin

Me Eezy Flowlla olemme seuranneet työelämän kehitystä 80-luvulta asti ja toteutamme vuosittain satoja henkilöstötutkimuksia ja -kyselyitä. Tutkimuksemme pohjautuvat vahvaan viitekehykseen ja jatkuvaan työelämätiedon jalostamiseen.

Henkilöstöryhmien ja kulttuurien erityispiirteiden ymmärtäminen on keskeistä henkilöstökokemuksen mittaamisessa. Tämän avulla tutkimuksesta voidaan aidosti jalostaa käytäntöön merkityksellisiä toimenpiteitä, joilla nostetaan henkilöstön omistautuneisuutta ja muita mittareita.

Miten sinun organisaatiossasi varmistetaan henkilöstön omistautuneisuus ja tulevaisuuden menestys?

Lue lisää aiheesta