7.4.2022 Artikkelit

Miksi henkilöstötutkimuksen tuloksia pitää vertailla?

Kun henkilöstötutkimuksen tulokset suhteutetaan vertailuaineistoon, saadaan tuloksiin luotettava ulkopuolinen näkökulma. Eri kulttuureissa ja henkilöstöryhmissä asioita arvioidaan eri tavoin.

Normin eli vertailutason avulla nähdään, missä asioissa henkilöstö on tyytyväisempää kuin organisaatioissa yleensä, ja toisaalta missä asioissa henkilöstö on tavanomaista kriittisempää. Normien avulla siis tiedetään, mihin asioihin panostamalla saadaan aikaan suurin mahdollinen hyöty.

Henkilöstötutkimuksen kysymyksiin vastaaminen vaihtelee maittain ja kulttuureittain sekä henkilöstöryhmittäin. Esimerkiksi suomalaisessa kulttuurissa asioita arvioidaan eri tavoin kuin ruotsalaisessa kulttuurissa, ja työntekijä-henkilöstöryhmään kuuluva vastaaja arvioi asioita eri tavoin kuin asiantuntijaroolissa työskentelevä tai ylimpään johtoon kuuluva vastaaja.

Vertailuaineiston avulla löydetään vahvuus- ja kehittämisalueet

Erot vastaamisessa pätevät yksittäisten kysymysten tasolla: yksittäistä tutkittavaa asiaa – esimerkiksi palkan kilpailukykyisyyttä – arvioidaan tyypillisesti eri tavalla kuin esimerkiksi oman työpanoksen tärkeyttä yhtiön kannalta. Jos tuloksia tarkastellaan absoluuttisina keskiarvoina eikä tulosten tulkinta näin ollen perustu normiaineistoon, kehitettäväksi asiaksi nousee Suomessa tyypillisesti palkkatason kilpailukykyisyys. Jos tulokset sen sijaan suhteutetaankin siihen, miten eri henkilöstöryhmissä keskimäärin vastataan eri asioihin, johtopäätökset muuttuvat ja esiin nousee muita kehittämistarpeita.

Kansainvälinen normisto puolestaan korjaa tulosten tulkinnassa eri kulttuureista johtuvat erot näkökulmissa ja vastaamistavoissa. Kun eri maissa toimivien yksiköiden tuloksia verrataan aina kyseisen maan normistoon, saadaan esille vahvuudet ja kehitettävät asiat eri kulttuurien erot huomioiden.

Kysymyskohtaisen vertailuaineiston hyödyt:

  • Tulosten tulkinta helpottuu
  • Johtopäätösten laatu paranee
  • Tulosten hyödyntäminen tehostuu, koska nähdään selkeästi
    • missä asioissa henkilöstö on tyytyväisempää kuin organisaatioissa yleensä (vahvuusalueet) ja
    • missä asioissa henkilöstö on keskimääräistä kriittisempää (kehittämisalueet).

Suomen laajin henkilöstötutkimusten tietopankki

Eezy Flown normiaineisto muodostuu toteuttamistamme henkilöstötutkimuksista. Henkilöstökokemuksen tietopankkimme on Suomen laajin ja uudistuu vuosittain. Tällä hetkellä tulostietopankissamme on globaalisti yli 700 000 vastausta ja Suomesta yli 500 000 vastausta.

Uusien normien julkaisun edellytyksenä on vastaaja- ja organisaatiomääriin liittyvien kriteerien täyttyminen. Vuodelle 2022 olemme julkaisseet seuraavat normit:

  • Maanormit: Suomi, Ruotsi, Viro, Tanska, Norja, UK, USA, Saksa, Puola, Venäjä, Belgia, Kiina, Tsekki, Brasilia, Ranska, Italia, Latvia, Liettua, Alankomaat, Espanja ja Intia.
  • Globaali normi ja seuraavat aluenormit: Eurooppa, Baltian maat, Itämeren alue, Pohjoismaat, Benelux-maat, CEE-maat, Dach-maat, Latinalainen Amerikka, Pohjois-Amerikka ja Kaakkois-Aasia.
  • Vertailuaineistot eri henkilöstöryhmille: työntekijä, toimihenkilö, asiantuntija, esihenkilö ja ylin johto.
  • Suomen toimialanormit: teollisuus, rakennusteollisuus, energiateollisuus, elintarviketeollisuus, ICT, kiinteistöala, koulutusala, kaupan ala, rahoitus- ja vakuutusala ja valtion yhtiöt.

Normien tarkastelun lisäksi on tärkeää tehdä tilastollista analyysiä asioiden välisistä yhteyksistä, trendeistä ja omistautuneisuuden avaintekijöistä. Näin varmistetaan oikeat tulkinnat ja johtopäätökset. Huolellinen ja laadukas tutkimusprosessimme ottaa aina huomioon nämäkin tarkastelunäkökulmat tuloksia analysoitaessa.

Keskustellaanko lisää aiheesta?

Markus Moberg

Senior tutkimuskonsultti, esihenkilö

050 437 2945
markus.moberg@eezy.fi
Ota yhteyttä

Lue lisää aiheesta

Artikkelit