Työn tulevaisuus koronapandemian jälkeen

Kirjoitimme aikaisemmin koronapandemian vaikutuksista työilmastoon, mutta mitkä ovat sen vaikutukset talouteen ja työllisyyteen tulevaisuudessa? Korona on kiihdyttänyt vallitsevia etätyön, verkkopalveluiden ja automaation trendejä, minkä vuoksi aiempiin ennusteisiin verrattuna jopa 25 % useampi työntekijä joutuu vaihtamaan ammattiaan vuoteen 2030 mennessä.

Koronapandemia on aiheuttanut maailmanlaajuisia häiriöitä työmarkkinoilla. Lyhytaikaiset seuraukset olivat äkillisiä ja vakavia: miljoonia ihmisiä lomautettiin tai irtisanottiin, kun taas toiset pystyivät nopeasti sopeutumaan kotoa työskentelyyn toimistojen sulkeutuessa. Suuri osa työtehtävistä määriteltiin yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömiksi ja ihmiset jatkoivat työskentelyään normaalisti sairaaloissa, ruokakaupoissa, varastoissa tai jäteautojen kuljettajina. Nämä työntekijäryhmät joutuivat kuitenkin omaksumaan uusia toimintatapoja, joiden tarkoituksena oli vähentää koronaviruksen leviämistä.

McKinseyn raportti tarkastelee työn tulevaisuutta ja talouden piirteitä COVID-19-pandemian jälkeen. Ennen koronaa suurimmat työhön vaikuttavat häiriöt liittyivät uuteen teknologiaan ja kasvaviin kauppayhteyksiin. Pandemian myötä työn fyysinen ulottuvuus onkin kasvanut ensimmäistä kertaa yhdeksi merkittäväksi työhön vaikuttavaksi häiriötekijäksi. Pandemian vaikutukset tulevat todennäköisesti olemaan suurimmat työtehtävissä, joissa ollaan fyysisesti muita ihmisiä lähellä.

McKinseyn tutkimuksessa kehitettiin uusi tapa mitata fyysistä läheisyyttä yli 800 ammatissa ryhmittelemällä ammatit kymmeneen eri työareenaan (kuva 1). Ryhmittely perustui työntekijöiden keskinäiseen sekä asiakkaiden fyysiseen läheisyyteen, ihmisten vuorovaikutustilanteiden määrään sekä työn luonteeseen paikan päällä ja sisätiloissa. Tutkimuksessa havaittiin, että aloilla, joilla työ edellyttää eniten fyysistä läheisyyttä tapahtuu todennäköisesti suurimpia muutoksia pandemian jälkeen. Tämä aiheuttaa lisävaikutuksia muihin työareenoihin liiketoimintamallien vastatessa muutoksiin.

Kuva 1. Työareenat pisteytettynä työn edellyttämän fyysisen läheisyyden, vuorovaikutuksen ja työskentely-ympäristön mukaan (McKinsey 2021)

Pitkän aikavälin vaikutukset eri aloilla

Koronan aiheuttamat lyhyt- ja pitkäaikaiset häiriöt vaihtelevat eri aloilla. Virus häiritsi pandemian aikana vakavimmin työtehtäviä, jotka edellyttävät eniten fyysistä läheisyyttä: sairaanhoito, henkilökohtainen palvelutyö, asiakaspalvelu paikan päällä sekä vapaa-aika ja matkustaminen.

Paikan päällä tapahtuva asiakaspalvelutyö tarkoittaa tehtäviä, joissa ollaan tekemisissä asiakkaiden kanssa esimerkiksi vähittäiskaupassa, pankissa tai postitoimistossa. Työtä tällä alalla määrittää jatkuva vuorovaikutus tuntemattomien ihmisten kanssa, ja läsnäolo työpaikalla on työn tekemisen edellytys. Osa tämän areenan töistä siirtyi verkkokauppaan ja muihin sähköisiin palveluihin, mikä on todennäköisesti myös pysyvä muutos liiketoimintamalleissa.

Koronapandemia häiritsi vakavimmin työtehtäviä, jotka edellyttävät eniten fyysistä läheisyyttä.

Vapaa-ajan ja matkustamisen areenalle kuuluvat asiakaspalvelutyöntekijät hotelleissa, ravintoloissa, lentokentillä ja viihdekeskuksissa. Nämä työntekijät ovat päivittäin tekemisissä uusien ihmisten kanssa. Koronapandemian myötä suurin osan vapaa-ajanviettopaikoista jouduttiin sulkemaan vuonna 2020, ja lentokentät ja -yhtiöt joutuivat toimimaan hyvin rajoitetusti. Pitkällä aikavälillä siirtymä etätöihin ja tähän liittyvä liikematkailun vähentyminen sekä joidenkin ammattien, kuten ravitsemustoiminnan roolien automatisointi saattaa vähentää työvoiman tarvetta tällä alalla.

Tietokonepohjaisten töiden areena kattaa kaikenkokoiset toimistot ja hallinnolliset työtilat sairaaloissa, oikeuslaitoksissa ja tehtaissa, joissa vaaditaan vain kohtalaista fyysistä läheisyyttä ja kohtuullista määrää ihmisten välistä vuorovaikutusta. Tämä areena on suurin kehittyneissä kansantalouksissa, ja se kattaa noin kolmasosan työllisten määrästä. Lähes kaikki mahdollinen etätyö on osa tätä areenaa.

Ulkoilmatuotannon ja huollon areenalle kuuluvat rakennustyömaat, maatilat, asuin- ja liiketilat sekä muut ulkotilat. Koronan vaikutukset tällä areenalla olivat vähäisiä, koska työ ei juurikaan vaadi fyysistä läheisyyttä tai vuorovaikutusta, ja tapahtuu täysin ulkotiloissa. Tämä areena on suurin Kiinassa ja Intiassa, joissa sen osuus on 35–55 prosenttia työvoimasta.

Koronapandemian vauhdittamat etätyö, verkkokauppa ja automaatio jäävät pysyviksi toimintamalleiksi

Pandemia pakotti yritykset ja kuluttajat omaksumaan nopeasti uusia käyttäytymismalleja, jotka luultavasti jäävät käyttöön myös jatkossa. Ne muuttavat kolmen ilmiön kehitysratoja: etätyöskentely, verkkokauppa ja automaatio.

Etätyö ja virtuaalikokoukset säilyttävät paikkansa myös jatkossa

Ehkä ilmeisin koronapandemian työvoimavaikutus oli siirtymä etätöihin. McKinsey analysoi etätöiden jatkumisen potentiaalia pandemian jälkeen. Tutkimuksessa havaittiin, että noin 20–25 % kehittyneiden kansantalouksien työvoimasta voisi työskennellä kotona 3-5 päivää viikossa aiheuttamatta tuottavuuden menetyksiä. Tämä tarkoittaa 4-5 kertaa enemmän etätyöskentelyä verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan ja aiheuttaisi suuren muutoksen työskentelyn maantieteessä, kun yksityishenkilöt ja yritykset siirtyisivät suurista kaupungeista lähiöihin ja pikkukaupunkeihin. Tutkimuksen mukaan kuitenkin osa töistä, jotka käytännössä voitaisiin tehdä etänä, onkin parasta tehdä lähitöinä. Neuvottelut, kriittiset liiketoimintapäätökset, aivoriihet, arkaluontoisen palautteen antaminen ja uusien työntekijöiden perehdytys ovat esimerkkejä toiminnoista, joiden tehokkuus saattaa kärsiä etätoteutuksessa.

Neuvottelut, kriittiset liiketoimintapäätökset, aivoriihet, arkaluontoisen palautteen antaminen ja uusien työntekijöiden perehdytys ovat esimerkkejä toiminnoista, joiden tehokkuus saattaa kärsiä etätoteutuksessa.

Osa yrityksistä suunnittelee jo joustaviin työtiloihin siirtymistä pandemian aikaisesta etätyöstä saatujen positiivisten kokemusten perusteella, mikä vähentää yritysten tarvitsemaa kokonaistilaa ja tuo vähemmän työntekijöitä toimistolle päivittäin. McKinsey tuotti kyselyn 278:lle johtoportaan edustajalle elokuussa 2020, jonka mukaan toimistotiloja aiottiin vähentää keskimäärin 30 %. Tämän seurauksena ravintoloiden ja vähittäiskaupan sekä julkisen liikenteen kysyntä saattaa vähentyä keskusta-alueilla.

Etätyöskentely saattaa myös vähentää työmatkoja, koska virtuaalikokouksista on tullut hyväksytty toimintatapa pandemian aikana. Vaikka vapaa-ajanmatkailu ja turismi todennäköisesti elpyvät kriisin jälkeen, McKinseyn matkailutoiminnoissa arvioidaan, että lentoyhtiöille tuottavimmasta työmatkasegmentistä noin 20 % jää mahdollisesti pois. Tämä aiheuttaisi merkittäviä lisävaikutuksia työllisyyteen kaupallisessa ilmailussa, lentokentillä sekä matkailu- ja ravitsemusaloilla.

Verkkokauppa ja muut virtuaalipalvelut kukoistavat

Monet kuluttajat oivalsivat verkkokaupan ja muun virtuaalisen palvelutoiminnan käytännöllisyyden pandemian aikana. Verkkokaupan osuus kasvoi 2-5 kertaa nopeammin vuonna 2020 verrattuna aikaan ennen pandemiaa. Noin 75 % ihmisistä, jotka käyttivät digitaalisia kanavia ensimmäistä kertaa pandemian aikana, sanoo jatkavansa niiden käyttöä, kun asiat palaavat ”normaalitilaan”.

Myös muunlaiset virtuaalipalvelut, kuten etälääketiede, verkkopankit ja suoratoistoviihde ovat kasvattaneet suosiotaan. Näiden suosio saattaa heikentyä hieman yhteiskunnan jälleen avautuessa, mutta todennäköisesti ne jatkuvat selkeästi pandemiaa edeltävää aikaa korkeammalla tasolla.

Digitaalisiin palveluihin siirtyminen on edistänyt lisäksi toimitus-, kuljetus- ja varastotöiden määrän kasvua. Kiinassa verkkokauppaan, jakeluun ja sosiaaliseen mediaan syntyi yli 5,1 miljoonaa työpaikkaa lisää vuoden 2020 alkupuoliskolla.

Automaation ja tekoälyn käyttöönotto kiihtyy

Historiallisesti yritykset ovat hallinneet kustannuksia ja lieventäneet epävarmuutta taantumien aikana lisäämällä automaatiota ja suunnittelemalla työprosesseja uudelleen, mikä vähentää pääasiassa rutiinitehtäviä sisältävien töiden osuutta. McKinseyn kansainvälisessä kyselyssä 800 ylemmästä johtohenkilöstä kaksi kolmasosaa kertoi lisäävänsä investointeja automaatioon ja tekoälyyn joko jonkin verran tai merkittävästi. Robotiikan tuotantoluvut Kiinassa ylittivät pandemiaa edeltävän ajan kesäkuuhun 2020 mennessä. Myös meillä Eezy Flowlla hyödynnetään entistä vahvemmin RoX-tekoälyä, joka löytää henkilöstötutkimusdatasta organisaatioiden kannalta tärkeimmät asiat, joihin tulee keskittyä.

Monet yritykset ottivat automaatiota ja tekoälyä käyttöön varastoissa, ruokakaupoissa, puhelinkeskuksissa ja tuotantolaitoksissa vähentääkseen työpaikkojen tiheyttä ja selviytyäkseen kysynnän noususta. Yhteistä näille toiminnoille on, että niissä työ perinteisesti edellyttää fyysistä läheisyyttä muiden ihmisten kanssa. Tutkimuksen mukaan aloilla, joilla on paljon ihmisten välistä vuorovaikutusta, automaation ja tekoälyn käyttöönotto kiihtyy todennäköisesti eniten.

Koronapandemia muuttaa ammatillisia rakenteita

Koronapandemian kiihdyttämät suuntaukset tulevat todennäköisesti aiheuttamaan suuria muutoksia työllisyysluvuissa. Kaikilla kahdeksalla McKinseyn tutkimalla talousalueella saattaa syntyä pandemian jälkeen merkittävästi erilainen ammatillinen rakenne. Pandemiaa edeltäviin arvioihin verrattuna koronan suurimmat negatiiviset vaikutukset kohdistuvat ravitsemuspalveluiden, myynti- ja palvelualan sekä vähemmän koulutusta vaativien toimiston tukiroolien työntekijöihin. Varastotyössä ja kuljetusalalla työpaikkojen määrä saattaa nousta verkkokaupan ja jakelutalouden kasvun seurauksena, mutta nousu ei todennäköisesti korvaa häiriövaikutusta monilla matalapalkka-aloilla.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa asiakaspalvelun ja ravitsemuspalveluiden työpaikkojen määrä saattaa laskea 4,3 miljoonalla, kun taas kuljetusalalle saatetaan saada lähes 800 000 uutta työpaikkaa. Terveydenhuollon ja luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan ammattilaisten kysyntä voi kasvaa enemmän kuin pandemiaa edeltävänä aikana, mikä heijastaa vahvempaa terveyspainotusta väestön ikääntyessä ja tulotason kasvaessa. Lisää henkilöstöä tarvitaan uuden tekniikan luomiseen, käyttöönottoon ja kunnossapitoon (kuva 2).

Kuva 2. Arvioitu muutos ammattiryhmien työllisyydessä 2018-2030 (McKinsey 2021)

Ennen pandemiaa työpaikkojen nettomenetykset kohdistuivat automaation seurauksena keskipalkkaisiin tuotannon ammatteihin ja osaan toimistotöistä. Työpaikkojen määrän kasvu jatkui matalapalkka-aloilla ja korkeapalkkaisissa tehtävissä. Lähes kaikki työpaikkansa menettäneet matalapalkkaiset työntekijät pystyivät siirtymään toisiin matalapalkkaisiin töihin ennen pandemiaa. Näihin ammatteihin kohdistuneiden pandemian vaikutusten seurauksena arvioidaankin nyt, että lähes kaikki työvoiman kysynnän kasvu tulee tapahtumaan korkeapalkkaisissa ammateissa. Jatkossa yli puolet työnsä menettäneistä matalapalkkaisista työntekijöistä saattaa joutua siirtymään korkeamman palkkaluokan ammatteihin, ja tulee tarvitsemaan uusia taitoja pysyäkseen työllistettynä.

Ammatinvaihto on edessä yhä useammalla

McKinseyn tutkimus osoittaa, että odotetun työpaikkojen määrän kasvun keskittyminen korkeapalkkaisiin ammatteihin ja matalapalkkaisten työpaikkojen väheneminen aiheuttaa haasteita tulevina vuosina muutoksen mittakaavan ja luonteen vuoksi. McKinseyn koronapandemian jälkeisessä skenaariossa joka 16:nnen on löydettävä uusi ammatti vuoteen 2030 mennessä (kuva 3). Luku on 12 prosenttia suurempi kuin arvioitiin ennen pandemiaa ja jopa 25 korkeampi kehittyneissä kansantalouksissa.

Kuva 3. Osuus työvoimasta, jonka tullee hakeutua uuteen ammattiin vuoteen 2030 mennessä (McKinsey 2021)

Ennen pandemiaa arvioitiin, että vain 6 % työntekijöistä joutuisi etsimään työpaikan korkeammin palkatulta alalta. Tutkimuksessa havaittiin paitsi se, että suurempi osa työntekijöistä joutuu todennäköisesti siirtymään pois kahdelta matalimmalta palkkatasolta, myös se, että noin puolet heistä tulee tarvitsemaan uusia taitoja siirtyäkseen ammatteihin, jotka ovat yhtä tai jopa kahta palkkatasoa korkeammalla. Ammatinvaihtoa tarvitsevien työntekijöiden taitovalikoima on myös muuttunut. Sosiaalisia- ja tunnetaitoja sekä teknologiaosaamista tarvitaan yhä enemmän, kun taas fyysisiin, manuaalisiin ja kognitiivisiin perustaitoihin käytetään entistä vähemmän työaikaa.

McKinseyn koronapandemian jälkeisessä skenaariossa joka 16:nnen työntekijän on löydettävä uusi ammatti vuoteen 2030 mennessä.

Kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla työntekijöillä saattaa olla edessä suurimmat siirtymävaiheet työelämässä, mikä johtuu osittain heidän suhteettoman suuresta työllisyydestään aloilla, joihin koronapandemia vaikutti eniten. Euroopassa ja Yhdysvalloissa työntekijät, joilla ei ole korkeakoulututkintoa, etnisten vähemmistöjen edustajat sekä naiset joutuvat todennäköisemmin vaihtamaan ammattia pandemian jälkeen kuin ennen sitä. Vastaavasti ammatinvaihdon tarve vaikuttaa nuoriin työntekijöihin ikääntyneitä enemmän ja Euroopan unionin ulkopuolella syntyneisiin työntekijöihin enemmän kuin EU-alueella syntyneisiin.

Yritysten ja päättäjien rooli työn tulevaisuuden rakentajina

Koronapandemian työvoimavaikutukset lisäävät yritysten ja päättäjien kiirettä ryhtyä toimiin työntekijöiden lisäkouluttautumisen ja koulutusohjelmien tukemiseksi. Yritykset ja hallitukset osoittivat poikkeuksellista joustavuutta ja sopeutumiskykyä reagoidessaan pandemiaan määrätietoisesti ja innovatiivisesti. Samaa lähestymistapaa voitaisiin käyttää työvoiman uudelleenkouluttamiseen, jotta työn tulevaisuus saataisiin näyttämään valoisammalta.

Yritykset voivat aloittaa esimerkiksi selvittämällä, mitkä työt voidaan tehdä etänä. Tätä varten on keskityttävä työn sisältöön kokonaisten työnkuvien sijaan. Yritykset voivat ottaa suuremman roolin työntekijöiden uudelleenkouluttamisessa, kuten esimerkiksi Walmart, Amazon ja IBM ovat jo tehneet. Osa rekrytoijista mahdollistaa jo siirtymiä ammatista toiseen keskittymällä akateemisten tutkintojen sijaan työssä oikeasti tarvittaviin taitoihin. Etätyöskentelyn mahdollistaminen tarjoaa yrityksille myös tavan rikastaa monimuotoisuutta palkkaamalla työntekijöitä, jotka eivät esimerkiksi perhesyistä ole voineet muuttaa suuriin kaupunkeihin, joihin lahjakkuus, pääoma ja mahdollisuudet keskittyivät ennen pandemiaa.

Yritykset ja hallitukset osoittivat poikkeuksellista joustavuutta ja sopeutumiskykyä reagoidessaan pandemiaan. Samaa lähestymistapaa voitaisiin käyttää, jotta työn tulevaisuus saataisiin näyttämään valoisammalta.

Päättäjät voivat tukea yrityksiä laajentamalla ja kehittämällä digitaalista infrastruktuuria. Jopa kehittyneissä talouksissa lähes 20 prosentilla haja-asutusalueiden työntekijöistä ei ole internet-yhteyttä. Hallitukset voisivat myös harkita etuuksien ja suojan laajentamista yksinyrittäjiin ja työntekijöihin, jotka ryhtyvät kasvattamaan osaamistaan ja tietämystään kesken työuran.

Sekä yritykset että päättäjät voivat tehdä yhteistyötä ammattia vaihtavien työntekijöiden tukemiseksi. Palkinnoksi ponnisteluista saataisiin vahvempi, osaavampi ja paremmin palkattu työvoima – sekä vankempi ja oikeudenmukaisempi yhteiskunta.

Lähteet:

McKinsey Global Institute 2021. The future of work after COVID-19 | Report. https://www.mckinsey.com/featured-insights/future-of-work/the-future-of-work-after-covid-19

Lue lisää aiheesta

Artikkelit