Muutos on jo arkea – mutta riittääkö perinteinen muutosjohtaminen?
Muutosjohtaminen on kehittynyt. Muutosten määrä vielä nopeammin.
Muutos ei ole suomalaisissa organisaatioissa poikkeustila. Se on yhä useammin normaali toimintaympäristö.
Muutosjohtaminen Suomessa 2026 -tutkimus paljastaa, että organisaatioissa on käynnissä rinnakkain rakenteellisia muutoksia, prosessien uudistamista, uusia strategioita, järjestelmämuutoksia ja tekoälyn vauhdittamaa kehitystä. Yli puolessa vastaajien organisaatioista on myös yhdistetty ydintoimintoja tai vähennetty henkilöstöä.
Muutokset eivät vain seuraa toisiaan. Ne tapahtuvat samaan aikaan ja ulottuvat yhä useammin organisaation toiminnan ytimeen.
Muutosjohtaminen kehittyy, mutta esteet pysyvät samoina
Muutosjohtaminen ei kuitenkaan ole polkenut paikallaan. Verrattuna vuoden 2023 tutkimukseemme sitä tehdään aiempaa systemaattisemmin. Myös johdon ja esihenkilöiden valmiuksissa näkyy myönteistä kehitystä. Suunta on oikea.
Silti tutkimuksen tuloksissa on kiinnostava ristiriita. Muutosten maailma on muuttunut nopeasti, mutta suurimmat onnistumisen esteet näyttävät hämmästyttävän tutuilta. Resurssien puute, systemaattisen muutosjohtamisen puuttuminen sekä liian monet samanaikaiset muutokset olivat kärkikolmikossa jo kolme vuotta sitten. Vuonna 2026 ne ovat sitä edelleen.
Tämä herättää olennaisen kysymyksen: riittääkö yksittäisten muutosten parempi johtaminen enää jatkuvan muutoksen maailmassa?
Yksittäisistä hankkeista muutosvalmiuteen
Tutkimuksemme kolme päälöydöstä vievät kysymyksen organisaatioiden arkeen.
Miten jatkuvaa muutosta johdetaan organisaatiotasolla ja millaiset toimintatavat sitä tukevat?
Ovatko johdon ja esihenkilöiden valmiudet riittävällä tasolla?
Ja katsommeko muutoksen vaikeutuessa liian helposti ihmisten muutosvastarintaa, kun meidän pitäisi tarkastella myös kulttuuria ja niitä olosuhteita, joissa ihmisten odotetaan muuttavan toimintaansa?
Yksi tutkimuksen tulos antaa vihjeen siitä, mihin katse on kääntymässä. Vuonna 2023 organisaation muutosvalmiuden ja ketteryyden lisäämisen nosti tulevien muutosten tärkeimpien onnistumistekijöiden joukkoon 32 prosenttia vastaajista. Vuonna 2026 osuus on 57 prosenttia, enemmän kuin minkään muun vaihtoehdon.
Tekoäly muuttaa organisaatioita jo nyt, ja edessä oleva murros tulee olemaan vielä nyt nähtyä suurempi. Sen rinnalla organisaatiot kohtaavat jatkuvasti myös muita muutoksia, joiden suuntaa ja mittakaavaa emme voi ennakoida.
Olennaista onkin kysyä, kuinka valmiita organisaatiot ovat kohtaamaan jatkuvan muutoksen.
Strategia ratkaistaan siellä, missä ihmiset toimivat
Suomalaisilla organisaatioilla on kaikki mahdollisuudet tarttua kilpailukykyä vahvistaviin kasvusuuntiin. Mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii kuitenkin kykyä viedä muutokset strategiasta käytäntöön.
Ratkaisevaa on, miten muutoksia johdetaan ja miten ne saadaan osaksi ihmisten arkea ja organisaation toimintakulttuuria.
Muutosjohtaminen Suomessa 2026 -tutkimus tarjoaa siihen ajankohtaisen tilannekuvan ja ennen kaikkea aihetta keskustelulle siitä, mitä jatkuvassa muutoksessa onnistuminen meiltä seuraavaksi vaatii.
Tutkimuksesta
- Tutkimukseen vastasi 148 henkilöä
- Toteutus: kesä–elokuu 2026
- Vastaajista
- 67 % johtavassa asemassa
- 12 % esihenkilötehtävissä
- 3 % hallituksessa
- Organisaation koko:
- 59 % alle 500 henkilöä
- 41 % yli 500 henkilöä
