Muutosjohtaminen terminä pitäisi poistaa

Muutosjohtamisesta puhutaan edelleen helposti omana johtamisen lajinaan.

Kun organisaatiossa käynnistyy merkittävä muutos, otetaan käyttöön muutosjohtamisen mallit, työkalut ja prosessit. Muutokselle rakennetaan suunnitelma, se viedään läpi ja lopulta siirrytään eteenpäin.

Tämä ajattelu sopii huonosti maailmaan, jossa muutos ei enää ala ja pääty samalla tavalla kuin ennen.

Muutosjohtaminen terminä pitäisi poistaa. Ei siksi, että muutosta pitäisi johtaa vähemmän. Päinvastoin. Muutoksen johtamisen pitäisi olla niin olennainen osa hyvää johtamista, ettei sitä tarvitsisi erottaa omaksi johtamisen lajikseen.

Johtaminen vaatii suuntaa ja aitoa läsnäoloa

Johtajan pitää tänä päivänä pystyä luomaan suuntaa tilanteessa, jossa kaikkea ei vielä tiedetä. Hänen pitää saada ihmiset ymmärtämään, miksi nykyinen tapa toimia ei enää riitä ja mitä kohti ollaan menossa. Samalla pitää pystyä kuuntelemaan, kohtaamaan epävarmuutta ja auttamaan ihmisiä muuttamaan omaa toimintaansa. 

Tämä vaatii johtajalta myös ymmärrystä siitä, miten ihminen toimii muutoksessa.

Ensimmäinen reaktiomme muutokseen syntyy usein automaattisesti. Epävarmuus, huoli tai vastustus eivät vielä kerro siitä, mihin ihminen lopulta pystyy tai miten hän tulee toimimaan. 

Siksi johtajan tehtävä ei ole yrittää poistaa ensimmäisiä reaktioita tai kiirehtiä niiden ohi. Ihminen pitää kohdata ja ottaa vakavasti. Vasta sen jälkeen voidaan rakentaa ymmärrystä, tehdä valintoja ja päästä eteenpäin.

Miten teillä johdetaan johtamista?

Mutta hyvä johtaminen muutoksessa ei voi olla vain yksittäisten taitavien johtajien varassa. Organisaation pitää johtaa myös omaa johtamistaan.

  • Mitä johtajilta ja esihenkilöiltä odotetaan?
  • Millaisen käyttäytymisen pitäisi näkyä arjessa?
  • Miten siitä annetaan palautetta ja miten varmistetaan, että yhdessä sovittu tapa johtaa toteutuu myös silloin, kun paine kasvaa?

Johtamiskulttuuri ei synny siitä, mitä johtamisesta kirjoitetaan julisteisiin. Se syntyy siitä, miten johtajat toimivat.

Tarvitaan yhteisiä odotuksia, systematiikkaa ja tekoja, jotka tekevät hyvästä johtamisesta organisaation yhteisen tavan toimia.

Tämä korostuu, kun muutoksia on käynnissä jatkuvasti ja useita yhtä aikaa. Organisaatio ei voi jokaisen uuden muutoksen kohdalla aloittaa johtamista alusta tai rakentaa muutoskyvykkyyttään uudelleen. Kyvyn toimia muutoksessa pitää olla olemassa jo ennen seuraavaa muutosta.

Jatkuva muutos vaatii jatkuvaa valmiutta

Siksi meidän pitäisi puhua vähemmän muutosjohtamisesta ja enemmän siitä, millaista johtamista jatkuvasti muuttuva organisaatio tarvitsee.

Muutos ei ole enää johtamisen erityistilanne. Sen pitäisi näkyä siinä, miten organisaatiota johdetaan joka päivä.

Muutosjohtaminen Suomessa 2026 -tutkimus tarjoaa ajankohtaisen tilannekuvan muutosjohtamiseen ja ennen kaikkea aihetta keskustelulle siitä, mitä jatkuvassa muutoksessa onnistuminen meiltä seuraavaksi vaatii.


Artikkelin kirjoittaja Markku Silventoinen on muutoksen moniottelija ja johtamisen sparraaja, joka auttaa organisaatioita rakentamaan kilpailuetua ihmisistä. Hän yhdistää kokemuksen, ihmistuntemuksen ja käytännön työkalut, jotta muutos ei jää prosessiksi – vaan näkyy arjen kohtaamisissa ja johtamisen teoissa.

Lataa Muutosjohtaminen Suomessa 2026 -raportti ja tutustu tutkimustuloksiin.

Artikkelit